keskiviikkona, toukokuuta 06, 2009
perjantaina, toukokuuta 01, 2009
Kepeitä kesävaatteita
Kauniista kankaista ei voi tulla kuin kauniita vaatteita, näinhän se on.
Ja kun sääkin on sen mukainen, että kesäiset vaatteet voi pukea päälle palelematta, niin voiko sitä enempää pyytää.
"Ollaanko Huippumalli Hallussa?"
Tunikan kaavaa varten tuli silputtua vanha lakana, mutta onnistuihan se sitten.
Sovita ja muokkaa, toimiva konsepti!
(Paitsi että uusin Ottobre olisi maanantaina tarjonnut samantyylisen kaavan ja vielä monessa koossa. Mutta kun lehteä ei viikonloppuun mennessä näkynyt ja ompelemaan oli päästävä, niin minkäs teet. Tosin sitten taas Ottobren kaavoilla tehtyjä vaatteita ei saa laittaa myyntiin, niin että kuitenkin parempi näin. Paitsi että sarjomaan en ehkä ala. Tai ehkä kuitenkin, jos joku kauniisti pyytää.)
Ja kun kaava löytyi, niin sillä piti sitten ommella muutama muukin tunika...
Ja mikäs oli ommellessa näistä ihanuuksista.
Hauskaa, miten erilaiselta sama vaate näyttääkään erilaisilla yhdistelmillä.
Laitan näistä joitakin tuonne puotiblogini puolelle ensiviikolla. Jos jokin kiinnostaa, niin sähköpostillakin voi lisätietoja kysellä jo aiemmin. Tunikat ovat kaikki samaa kokoa, kuvissa n. 105cm pitkän tyttöseni päällä.
Huiveja ajattelin tehdä myös lisää, kankaista jäi juuri sopivia paloja tunikaompeluiden jäljiltä. Ja ne ihan viimeiset tilkut käytetäänkin sitten pinni- ja ponkkarinappeihin.
Löytänevät myös tiensä puotiin piakkoin!
Helmaa pidentämällä tunikasta tuli mekko. Helmaan ja hihansuihin lemppariani polvekenauhaa, sopii minun mielestäni hyvin tuon pallokuosin kanssa.
Ja sitten huippumallille tulikin jo kiire leikkimään...
Ja kun sääkin on sen mukainen, että kesäiset vaatteet voi pukea päälle palelematta, niin voiko sitä enempää pyytää.
"Ollaanko Huippumalli Hallussa?"
Tunikan kaavaa varten tuli silputtua vanha lakana, mutta onnistuihan se sitten.
Sovita ja muokkaa, toimiva konsepti!
(Paitsi että uusin Ottobre olisi maanantaina tarjonnut samantyylisen kaavan ja vielä monessa koossa. Mutta kun lehteä ei viikonloppuun mennessä näkynyt ja ompelemaan oli päästävä, niin minkäs teet. Tosin sitten taas Ottobren kaavoilla tehtyjä vaatteita ei saa laittaa myyntiin, niin että kuitenkin parempi näin. Paitsi että sarjomaan en ehkä ala. Tai ehkä kuitenkin, jos joku kauniisti pyytää.)
Ja kun kaava löytyi, niin sillä piti sitten ommella muutama muukin tunika...
Ja mikäs oli ommellessa näistä ihanuuksista.
Hauskaa, miten erilaiselta sama vaate näyttääkään erilaisilla yhdistelmillä.
Laitan näistä joitakin tuonne puotiblogini puolelle ensiviikolla. Jos jokin kiinnostaa, niin sähköpostillakin voi lisätietoja kysellä jo aiemmin. Tunikat ovat kaikki samaa kokoa, kuvissa n. 105cm pitkän tyttöseni päällä.
Huiveja ajattelin tehdä myös lisää, kankaista jäi juuri sopivia paloja tunikaompeluiden jäljiltä. Ja ne ihan viimeiset tilkut käytetäänkin sitten pinni- ja ponkkarinappeihin.Löytänevät myös tiensä puotiin piakkoin!
Helmaa pidentämällä tunikasta tuli mekko. Helmaan ja hihansuihin lemppariani polvekenauhaa, sopii minun mielestäni hyvin tuon pallokuosin kanssa.
Ja sitten huippumallille tulikin jo kiire leikkimään...
maanantaina, huhtikuuta 27, 2009
Snypostia suffeliväreissä
Huhtikuun paketista paljastui puuvillalankaa ihanissa suffeliväreissä -muuten oikein kiva, mutta arvatkaa tekeekö mieli mennä kauppaan hankkimaan sellainen suffipuffipussi -no, illalla on käsityötapaaminen, joten ehkä sinne voisi mennä kaupan kautta.
Jaettu ilohan moninkertaistuu ja jaetut kalorit puolittuu...
Jaettu ilohan moninkertaistuu ja jaetut kalorit puolittuu...
Paketissa oli myös lukupäiväkirja. Tällä lukutahdilla vaan saattaa kirjan täyttäminen olla vähän pitkissä kantimissa. Ei sillä, ettenkö tykkäisi lukea ja olen joskus lukenutkin tosi paljon, mutta nyt se ei oikein enää onnistu. Olen nimittäin lukijana sellainen, että kun kirja vie, niin se sitten kanssa vie. Sitä luetaan puurokattilaa hämmennettäessä ja yöt läpeensä. Mutta kyllä muutama kirja vuoteen tulee luettua, ja täytyy yrittää muistaa merkata nekin vähäiset sitten talteen kansien väliin.
Kiitos SNYni!
Ai niin, ne edellisen paketin langat ovat jatkaneet äänekästä eloaan täällä minunkin luonani...kiemuralapaset, kiemuralapaset ne kuiskivat koko ajan. Eikä auta, vaikka kuinka yritän selittää, että syksymmällä, syksymmällä...
Kiitos SNYni!
Ai niin, ne edellisen paketin langat ovat jatkaneet äänekästä eloaan täällä minunkin luonani...kiemuralapaset, kiemuralapaset ne kuiskivat koko ajan. Eikä auta, vaikka kuinka yritän selittää, että syksymmällä, syksymmällä...
tiistaina, huhtikuuta 21, 2009
Los Liskos, Los Sekundos
Jos kymmenvuotias tytär pyytää äitiä ompelemaan itselleen kevättakin, ei siitä pyynnöstä voi kieltäytyä -tuon ikäiselle ei enää äidin ompelukset välttämättä kelpaakaan.
Tämä kelpaa, sekä äidille että tyttärelle!
Takista tuli niin mieleinen, että kun perjantaina ei tytär päässyt sitä kouluun näyttämään, niin kavereille laitettiin tiedotussähköpostia uudesta takista.
Käyttöön pääsivät myös jo tammikuussa neulotut kämmekkäät ja Calorimetry. Turkoosi sopiikin kivasti tuon viheriäsen takkikankaan kaveriksi.
Siinäpä vilistää lisko poikineen, voisin oikeastaan ottaa vaikka itsellenikin tällaisen takin.
Takki on vuoritettu puuvillakankaalla. Ensin meinasin laittaa vielä vuorin ja päällikankaan väliin villavatiinia lämmikkeeksi, mutta jätin sen sitten kuitenkin pois.
Alle mahtuu vaikka villapaita aamulämmikkeeksi, ja sen voi sitten riisua pois päivän mittaan, kun keli lämpiää.
*****
Ja sitten jotain ihan muuta.
Aamulla hehkutin iinun blogissa, kuinka mahtava auringonpaiste täällä on.
Ja että ulkoiluksi menisi tämä päivä.
Kuopuksen otsa kuumotti kuitenkin sen verran, että sisähommia sitten kuitenkin.
Eilinen neuvolasta saatu piikki taisi nostaa kuumeen pojalle, kun muuten on ihan kunnossa.
Paempi vaan olisi ollut jättää ne hommat tekemättä.
Otin nimittäin työn alle joustofroteen, että jos sellaisia rentoja kotihousuja pojalle.
Jep jep, ommeltuani hoksasin leikanneeni lahkeet erisuuntaan, joten ovat sitten ihan eriväriset. Ja sama kämmi on tullut paidan kanssa, hihat on leikattu eri suuntaan kuin etu- ja takakappaleet.
Täytyy varmaan tilata lisää tuota froteeta ja tehdä samat kämmit toistamiseen...
Tilauksista puheenollen, loppuviikosta täällä vietetään "hyväpostipäivää", kangaslähetykset sekä iinulta että PeeKaalta ovat matkalla uuteen kotiin. Tervetuloa!
Tämä kelpaa, sekä äidille että tyttärelle!
Takista tuli niin mieleinen, että kun perjantaina ei tytär päässyt sitä kouluun näyttämään, niin kavereille laitettiin tiedotussähköpostia uudesta takista.
Käyttöön pääsivät myös jo tammikuussa neulotut kämmekkäät ja Calorimetry. Turkoosi sopiikin kivasti tuon viheriäsen takkikankaan kaveriksi.Siinäpä vilistää lisko poikineen, voisin oikeastaan ottaa vaikka itsellenikin tällaisen takin.
Takki on vuoritettu puuvillakankaalla. Ensin meinasin laittaa vielä vuorin ja päällikankaan väliin villavatiinia lämmikkeeksi, mutta jätin sen sitten kuitenkin pois. Alle mahtuu vaikka villapaita aamulämmikkeeksi, ja sen voi sitten riisua pois päivän mittaan, kun keli lämpiää.
*****
Ja sitten jotain ihan muuta.
Aamulla hehkutin iinun blogissa, kuinka mahtava auringonpaiste täällä on.
Ja että ulkoiluksi menisi tämä päivä.
Kuopuksen otsa kuumotti kuitenkin sen verran, että sisähommia sitten kuitenkin.
Eilinen neuvolasta saatu piikki taisi nostaa kuumeen pojalle, kun muuten on ihan kunnossa.
Paempi vaan olisi ollut jättää ne hommat tekemättä.
Otin nimittäin työn alle joustofroteen, että jos sellaisia rentoja kotihousuja pojalle.
Jep jep, ommeltuani hoksasin leikanneeni lahkeet erisuuntaan, joten ovat sitten ihan eriväriset. Ja sama kämmi on tullut paidan kanssa, hihat on leikattu eri suuntaan kuin etu- ja takakappaleet.
Täytyy varmaan tilata lisää tuota froteeta ja tehdä samat kämmit toistamiseen...
Tilauksista puheenollen, loppuviikosta täällä vietetään "hyväpostipäivää", kangaslähetykset sekä iinulta että PeeKaalta ovat matkalla uuteen kotiin. Tervetuloa!
tiistaina, huhtikuuta 14, 2009
Keväinen Omppu-haalari
Huomenna 1-vuotissynttäreitään viettävä Pieni mies tarvitsi autoiluun ja kauppailuun sopivan haalarin, ja minä kohteen, johon voisin testailla uusinta apuriani, tuota kiinalaisen muotoilun helmeä...
Molemmat ovat nyt tyytyväisiä, pressi on ihana ja haalari toimii tehtävässään.
Haalari on hyvin yksinkertainen, kaavan valitsin sillä perusteella että tässä olisi mahdollisimman mukava matkustaa auton turvaistuimessa tai rattaissa.
Vuorina on ihan vain puuvillakangas, mutta haalari on sen verran väljä, että tarvittaessa alle mahtuu vaikka villapuku lämmikkeeksi.
Ja kyllä, meillä on opittu näyttämään kieltä. Nyt se ei pysy suussa -voi että äiti on ylpeä pojastaan!
Hihan- ja lahkeensuihin ompelin tuollasien kuviokankaan, jonka saa käännettyä esille nyt kun lahkeet ja hihat ovat vielä vähän turhan pitkät suorina -kasvunvaraa, kasvunvaraa.
Ja kiinnittiminä siis KAM-muovinepit -toimii!
Neliveto toimii haalari päälläkin, vielä ei edetä kahdella jalalla.
Haalarin kurjin juttu on huppu, ainakin jos se on päässä.
Se-täytyy-saada-POIS!
Molemmat ovat nyt tyytyväisiä, pressi on ihana ja haalari toimii tehtävässään.
Haalari on hyvin yksinkertainen, kaavan valitsin sillä perusteella että tässä olisi mahdollisimman mukava matkustaa auton turvaistuimessa tai rattaissa.
Vuorina on ihan vain puuvillakangas, mutta haalari on sen verran väljä, että tarvittaessa alle mahtuu vaikka villapuku lämmikkeeksi.Ja kyllä, meillä on opittu näyttämään kieltä. Nyt se ei pysy suussa -voi että äiti on ylpeä pojastaan!
Hihan- ja lahkeensuihin ompelin tuollasien kuviokankaan, jonka saa käännettyä esille nyt kun lahkeet ja hihat ovat vielä vähän turhan pitkät suorina -kasvunvaraa, kasvunvaraa.Ja kiinnittiminä siis KAM-muovinepit -toimii!
Neliveto toimii haalari päälläkin, vielä ei edetä kahdella jalalla.
Haalarin kurjin juttu on huppu, ainakin jos se on päässä.
Se-täytyy-saada-POIS!lauantaina, huhtikuuta 04, 2009
Miun pikkupikkupuotisein
Koska ompelukseni ovat herättäneet mielenkiintoa niin perustin noille myytäville tuotteille uuden blogin, pysyvät siellä sitten paremmin esillä ja on helpompi päivittää jo uuden kodin löytäneet.
Tällä hetkellä siellä on koristekansia neuvolakorteille, muistikirjoille ja kalentereille, tulossa nappeja, rintamerkkejä, pinnejä ja ponkkareita -näitä voi toki kysellä sähköpostilla jo etukäteenkin!
Tulevaisuudessa mahdollisesti tarjolla myös jotain neulottua ja virkattuakin.
Pikkupikkupuodin hyllylle pääset kurkkaamaan sivupalkin linkistä, tervemenoa!
Ainakin toistaiseksi tämä käsityöhomma on vain harrastus, harrastus joka ei juurikaan tuota mitään. Silti menoista ja tuloista pidetään tiukasti kirjaa, joten harmaus on poissa näistäkin vähäisistä tekeleistä!
Tällä hetkellä siellä on koristekansia neuvolakorteille, muistikirjoille ja kalentereille, tulossa nappeja, rintamerkkejä, pinnejä ja ponkkareita -näitä voi toki kysellä sähköpostilla jo etukäteenkin!
Tulevaisuudessa mahdollisesti tarjolla myös jotain neulottua ja virkattuakin.
Pikkupikkupuodin hyllylle pääset kurkkaamaan sivupalkin linkistä, tervemenoa!
Ainakin toistaiseksi tämä käsityöhomma on vain harrastus, harrastus joka ei juurikaan tuota mitään. Silti menoista ja tuloista pidetään tiukasti kirjaa, joten harmaus on poissa näistäkin vähäisistä tekeleistä!
tiistaina, maaliskuuta 31, 2009
Kevään vihreää
Ihanainen aurinko palautti mieleen pimeän syksyn aikana aloitetun neuleen, silloin sen keväänvihreä väritys muistutti vain siitä, kuinka kaukana tuo lempivuodenaikani onkaan.
Neule sai siis uinua kaapin perällä koko talven, vain pienen pientä viimeistelyä vailla.
Mutta voi kauhistus, mistään ei enää löytynyt tuota lankaa, ei edes sitä pientä nöttöstä, joka olisi riittänyt kaula-aukon reunaan virkattavaan pariin kerrokseen.
Ei auttanut Ravelry, ei auttanut Novita-klubi, ja epätoivo valtasi jo neulojan mielen.
Joskus apu löytyykin sitten ihan läheltä, ilman Kipakoita tämäkin neule olisi jäänyt aloittamatta ja lopettamatta. Kiitos Katja, Kiitos Milliini!
No joo, näyttääkin todella edustavalle tämän mallinuken päällä.
Nukke pysyköön lestissään, koristeena.
Tämä mallinukke on hankittu Vaatehuoneen konkurssimyynnistä muutamalla eurolla jo monta vuotta sitten.
Se oli puettuna kaameaan, tahraiseen trikoorättiin ja kovasti pohdin, kuinka sen saisi edustavamman näköiseksi.
Sattumalta törmäsin sitten tällaiseen ideaan, jossa samantapainen nukke on päällystetty vanhan kirjan sivuilla.
Minä käytin päällystämiseen ruusukuvioisia servettejä, ja johan passaa tätä nukkea pitää esillä. Helppo päällystää vaikka uudelleen, jos ruusut alkavat kyllästyttää.
Siinä se seisoo seurana, ompelupöydän kupeessa.
Mutta takaisin asiaan -siitä edustavuudesta en edelleenkään ole varma, mutta ainakin istuvuus parani.
Textured tunic (without side buttons) kirjasta Fitted Knits (ravelry-linkki)
Lankana Novitan SpektriPlus -jota ei -yllätysyllätys- enää taida saada. Tykkään kovasti mallista, ja langastakin ainakin toistaiseksi, pesu- ja pitokokemukset ovat vielä vähäiset.
Ja on täällä ommeltukin.
Minulla taitaa olla joku vimma päällystää kaikkea, ensin tuli koteloita neuvolakorteille ja nyt kalenterit saavat uudet kannet.
Teen näitä käsitöitä omaksi iloksi, ja on ollut mukava huomata että muutkin pitävät niistä. Vaikka kaikki työni rakkaudella teenkin, on niitä mahdollista myös ostaa omaksi.
Tai ehkä juuri siksi niitä on mukava laittaa maailmalle, tuomaan iloa muidenkin elämään. Tiedusteluja voi laittaa sivupalkista löytyvään sähköpostiosoitteeseen, vastaan edelleenkin mielelläni kysymyksiin ja kommentteihin
Kiitokset kaikille viimeaikoina kommentteja ja sähköpostia laittaneille, niitä on ollut ilo lukea!
Neule sai siis uinua kaapin perällä koko talven, vain pienen pientä viimeistelyä vailla.
Mutta voi kauhistus, mistään ei enää löytynyt tuota lankaa, ei edes sitä pientä nöttöstä, joka olisi riittänyt kaula-aukon reunaan virkattavaan pariin kerrokseen.
Ei auttanut Ravelry, ei auttanut Novita-klubi, ja epätoivo valtasi jo neulojan mielen.
Joskus apu löytyykin sitten ihan läheltä, ilman Kipakoita tämäkin neule olisi jäänyt aloittamatta ja lopettamatta. Kiitos Katja, Kiitos Milliini!
No joo, näyttääkin todella edustavalle tämän mallinuken päällä.
Nukke pysyköön lestissään, koristeena.Tämä mallinukke on hankittu Vaatehuoneen konkurssimyynnistä muutamalla eurolla jo monta vuotta sitten.
Se oli puettuna kaameaan, tahraiseen trikoorättiin ja kovasti pohdin, kuinka sen saisi edustavamman näköiseksi.
Sattumalta törmäsin sitten tällaiseen ideaan, jossa samantapainen nukke on päällystetty vanhan kirjan sivuilla.
Minä käytin päällystämiseen ruusukuvioisia servettejä, ja johan passaa tätä nukkea pitää esillä. Helppo päällystää vaikka uudelleen, jos ruusut alkavat kyllästyttää.
Siinä se seisoo seurana, ompelupöydän kupeessa.Mutta takaisin asiaan -siitä edustavuudesta en edelleenkään ole varma, mutta ainakin istuvuus parani.
Textured tunic (without side buttons) kirjasta Fitted Knits (ravelry-linkki)
Lankana Novitan SpektriPlus -jota ei -yllätysyllätys- enää taida saada. Tykkään kovasti mallista, ja langastakin ainakin toistaiseksi, pesu- ja pitokokemukset ovat vielä vähäiset.
Ja on täällä ommeltukin.
Minulla taitaa olla joku vimma päällystää kaikkea, ensin tuli koteloita neuvolakorteille ja nyt kalenterit saavat uudet kannet.
Teen näitä käsitöitä omaksi iloksi, ja on ollut mukava huomata että muutkin pitävät niistä. Vaikka kaikki työni rakkaudella teenkin, on niitä mahdollista myös ostaa omaksi.
Tai ehkä juuri siksi niitä on mukava laittaa maailmalle, tuomaan iloa muidenkin elämään. Tiedusteluja voi laittaa sivupalkista löytyvään sähköpostiosoitteeseen, vastaan edelleenkin mielelläni kysymyksiin ja kommentteihin
Kiitokset kaikille viimeaikoina kommentteja ja sähköpostia laittaneille, niitä on ollut ilo lukea!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
