Neulebloggaajaa puraisi talviunilla ollut ompelukärpänen, niinpä neulebloggaaja päätti laajentaa aihepiiriänsä. Nyt on sitten nimikin sen mukainen, ettei velvoita mihinkään vaan antaa vapaat kädet (kopskops) touhuta mitä milloinkin mieleen juolahtaa!

Käsillätekeminen on kuitenkin se minun juttu, joten kaikenlaista niperrystä ja näperrystä täällä tullaan näkemään. Niinkuin vaikkapa tämä maatuskamummo:

Siellä se keikkuu, tyttären uuden liivimekon helmassa. Vähän on vinossa, mutta mikäpä meillä ei...
Seurakseen mummeli sai tämän pikku maatuskanapin. Noita nappeja onkin hauska väkertää, ja kun en osannut päättää, löytyy tuota maatuskakangasta muutamassa muussakin värissä. Ja muutamaa muutakin nappeihin sopivaa kangasta

Samainen pieni "pukeudun vaaleanpunaiseen" neiti 5 v sai tunikan Marimekon punapippurista.

Totesi tosin tuosta halkiosta, että "Tässähän on reikä!" No niinhän siinä on.

Tähän takkiin olen kyllä ihan supertyytyväinen, oikea herkku!

Voi kun pian olisi niin lämmintä, että tällä takilla tarkenisi mennä ulos. Vuorina on vain puuvillakangas, joten plussakelillä vasta pääsee pitoon. Päälliskangas on kuitenkin sen verran paksua, ettei tämä mikään kesätakkikaan ole.

Napit sai neiti valita itse, ja onnistuikin sinä hyvin, edes myyjällä ei ollut parempia ehdotuksia.

Ja äidin tähtihetki: ensimmäinen vaate, johon sain ommella oman merkin. Ja hyvillä mielin sen juuri tähän työhön ompelinkin!

Postia SNY:ltä

Salaisen neuleystävän ensimmäinen paketti saapui perille. On tämä vaan hauskaa, olo on kuin pienellä lapsella pakettia avatessa, innostuksen puna kohoaa poskille yllätyksiä pussista kaivaessa.

Paketissa oli kiva neuleaiheinen kortti (ihan kuin minä tuo tyttönen tuossa langat sylissä), suklaata (maistuuu aina), söpö pastillirasia ja napakka vyyhti kauniin väristä lankaa. Tuota vironvillaa en olekaan koskaan neulonut, joten kiva päästä kokeilemaan!

Kiitos paljon, Salainen neuleystäväni!