Pakkaspäivän lämmikkeitä

Kiitokset kaikille kanssani kauppoja tehneille! Nyt on taasen lankalatikoissa tilaa, ainakin hetken. Kangaslaatikot ovat sitten seuraavana tulilinjalla, täytyy vain hetken keräillä voimia, luopuminen otta koville.

Huomattavasti hitaampi keino päästä eroon langoista, on neuloa niitä pois. Tammikuun neulomukset ovat olleet hyvin pitkälti pikkutöitä, niitä, joihin menee kerä tai korkeintaan kaksi. kuten vaikkapa nämä lapaset fritids-langasta:


Sadan gramman kerästä saa parin naisen käteen sopivia lapasia. Neulottu vitosen puikoilla, pyöräytetty persukoneessa kerran 40 kirjopesuohjelman läpi.

Sitten on lankaa, josta neulotaan ja neulotaan ja neulotaan ja aina sitä vaan riittää. Kuten vaikka punaraita seiskaveikka. Siitä tuli sukat ja siitä tuli Calorimetry ja vieläkin sitä on.

Tai tämä turkoosi Lanett. Ensin tein nuo kämmekkäät. Langankulutuksen maksimoimiseksi tämän setin Calorimetry on tehty nelinkertaisella langalla. Ja tätäkin jäi vielä.


Valkoinen fritids-lanka sentään ymmärsi loppua. Tämän setin ideat ovat sitten niin lainakamaa, kuin olla saattaa. Tämäntyylisiä kasseja on ommeltuna näkynyt useassakin blogissa, minä halusin neulotun. Kirjontakuvionmallin bongasin jostakin lehdestä pikavierailulla kirjastossa, oli niin kiire, etten hoksannut laittaa lehteä muistiin. Siinä tuontyylinen kuvio oli kirjailtu valkoisella langalla valkoiseen päiväpeittoon. Ja dimangi-idea on Ilulta.

Innostuin sitten tilaamaan noita strasseja enemmänkin, joten niitä varmaan nähdään vielä tulevaisuudessakin.

Kassin käytännöllisyydestä en ole ihan vakuuttunut, täytyypi testailla.

Söpöstelyteemalla jatketaan. Ihania ompeluksia ihanista kankaista, iinulta. Ja kyllä, Norosukkahan se sieltä kurkistaa.

Norosukan lisäksi puikoille on päässyt Sylvi, lankavalintani osui punaiseen Mamboon.
On muuten vallan koukuttava ohje tuossa Sylvissä; takakappale valmistui kuin itsestään, vaikka aloitin olevinaan vaikeimmasta kappaleesta. Hihat ja etukappaleet ovatkin sitten sopivan aivotonta tv-neulontaa. Pitäisi vaan keretä joskus katsoa sitä tv:täkin, niin valmistuisivat...

Yt-neuvottelut

Olen tänään haastatellut joka ainoan talossa majailevan lankakerän, käynyt läpi sen historian ja mahdollisen tulevaisuuden. Tuotannolliset ja taloudelliset syyt tekivät minusta lopulta irtisanojan. Julmaa.

Joukossa oli niitä, joiden kohdalla ei käytetty edes hetken harkintaa, jatko oli varmaa.
Toisten kohdalla ei tunnettu sääliä, karuimman kohtalon kokivat langat, jotka olivat alunperinkin ihan ihmesakkia, eikä epätoivoinen yritys värjätä niitä ainakaan parantanut tilannetta; roskiin. Toinen epämääräinen sakki sai myös kenkää, muovikassillinen keränloppuja tai muuten vaan hylkiöitä saa uuden elämän alakoululaisten käsissä. Onnea heille, olkoon tulevaisuutenne moniuloitteinen ja mielenkiintoinen.

Sitten oli niitä, jotka ehkä jossain toisessa ympäristössä voisivat vaikka loistaakin. Heidän kohdallaan harkitsin vielä uudelleen, kuvauksen jälkeen arvioin mahdollisen rahallisen arvon ja eikun markkinoille!

Sinisävyistä tahitia 160g ja lilaa Tahitia 260g, yht 2€

Roosanväristä virkkauslankaa Sinisilmä 400g, 4€

Turkoosia Anemone Flash-lankaa 250g, 5€

100g sinililasävyistä tenceliä, 4 €

100g punaista tenceliä, 4€

2 kerää punaoranssia pampulalankaa 5€

3 kerää Chili-lankaa, 6€

3 kerää vihreää avanticotton pvl-lankaa, 4€

Suomalaista hahtuvaa, luonnonharmaa, kiekot 100 g ja 150g, yht 9€

Hahtuvalankoja:

oranssia 110g, 4€,
vihreää 80g, 3€
Liukuvärjättyä ruskeaa 270g, 13€

Ostamiseen pätevät yksinkertaiset säännöt

Meillä ei ole eläimiä eikä tupakoitsijoita. Postikulut ostajalle. Nopeimmat syövät hitaat.

Kyselyihin vastataan ja tarjouksia vastaanotetaan osoitteessa

miiambj (a) hotmail piste com.

Neulojan sukat

Neuloin sukat.

Luonnonvalkoisesta seiskaveikasta. Ihan perussukkaa yksinkertaisella pitsikuviolla, että luulisi onnistuvan.


Kas kummaa, valmiina ensimmäisen sukan varsi olikin lyhyempi kuin parinsa. No, koska olen neuloja, en purkaja, ja lankaakin riitti, niin tein sitten toisen vastaavan parin. Tällä kertaa ensimmäinen sukka oli se pidempi ja toinen vastaavasti mallikertaa lyhyempi.


Ja näin saatiin kaksi paria valkoisia villasukkia.



Hyvää tässä erheessä oli se, että sain melkein kaikki taloudesta löytyvät luonnonvalkoiset veljekset käytettyä. Huonoa se, että nyt minulla on kaksi paria villasukkia, joita en tarvitse.

Mutta tämä on ihana:
Swallowtail-huivi, merinovillasta. Tähänkin löytyi lanka ihan omista varastoista, yllätys... Tämän vuoden tavoitteena voisikin olla tyhjentää noita omia laatikoita mahdollisuuksien mukaan. Neulomalla se ei ehkä kokonaan onnistu, joudun kenties turvautumaan järeämpiin aseisiin.

(Lankahamstereihin osallistumistakin on harkittu vakavasti.)

Voisikos sitä...

...paremmin uutta blogia aloittaakaan, kuin esittelemällä ensimmäisen muistamisen tämän kevään Sny-kierrokselta. Kylläpäs alkoikin ihan jännittää, mitä kevät tuo tullessaan!

Viimeksi olin mukana ensimmäisellä Sny-kiekalla, joten tauon jälkeen ihan kiva miettiä taas, kuinka ilahduttaa neulovaa ystävää mahdollisimman osuvasti. Ja tottakai, tulla muistetuksi oman Sny:n taholta!